Aivan alkuun on hyvä kerrata, mitä Serverlessillä oikein tarkoitetaankaan. Serverless-palvelut ovat tapa rakentaa sovelluksia ja palveluita ilman että tarvitsee itse ylläpitää infraa, jossa näitä sovelluksia ja palveluita suoritetaan. Esimerkiksi backend-kehittäjä voi tällöin keskittyä huolehtimaan koodin toiminnasta ja turvallisuudesta, ja jättää käyttöjärjestelmäpäivitykset ja vastaavat palveluntarjoajan, esimerkiksi AWS:n, vastuulle.
AWS:ssä on tarjolla kattava valikoima Serverless-palveluita niin laskenta-, sovellusintegraatio-, kuin tietovarastotarkoituksiinkin. Niiden kattava läpikäynti ei ole mielekästä tämän vastauksen puitteissa, mutta esitän tässä muutamia esimerkkejä yleisimmistä AWS:n Serverless-palveluista.
Serverless-laskentaa varten AWS:ssa on Lambda-funktiot, jotka on tarkoitettu pääasiassa suhteellisten lyhyiden yksittäisten operaatioiden suorittamiseen, ja AWS Fargate konteissa suoritettavia palveluita varten. Molemmissa käyttäjän tarvitsee määrittää lähinnä koodin tarvitseman muistin ja/tai laskentatehon määrä, ja varsinaisten palvelimien hallinnointi tapahtuu taustalla automaattisesti.
Sovelluksen eri osien välistä viestintää varten AWS tarjoaa lukuisia erilaisia Serverless-ratkaisuja eri käyttötarkoituksiin. Esimerkkeinä mainittakoon EventBridge, SQS ja SNS viestien välitykseen eri tavoin ja API Gateway ohjelmointirajapintojen toteutukseen.
Myös tiedon pidempiaikainen varastointi onnistuu AWS:ssä Serverless-palveluiden varassa: tiedostojen varastointi onnistuu esimerkiksi S3:ssa tai EFS:ssä, joista jälkimmäinen on täysiveroinen tiedostojärjestelmä, jota voi helposti skaalata omien tarpeiden mukaan niin koon kuin suorituskyvynkin osalta. Tietokantapuolella Serverless-vaihtoehto on olemassa NoSQL-kannalle (DynamoDB), relaatiokannalle (Aurora Serverless), datavarastolle (Redshift Serverless) ja graafitietokannalle (Neptune Serverless).
Tämä on luonnollisestikin vain pintaraapaisu Serverless-maailmaan ja AWS tarjoaa useita muitakin Serverless-käsitteen alle kuuluvia palveluita.
