Kysy konsultilta: Mitä tarkoittaa kuluoptimointi pilviympäristössä?

Tarpeettoman korkeat ja hallitsemattomasti kasvavat pilvikulut ovat toistuva ongelma eri ympäristöissä. Eri palveluntarjoajat (Amazon Web Services, Azure, Google Cloud Platform) tarjoavat pääsääntöisesti tietoja läpinäkyvästi siitä, mitä asiat maksavat. Hankalaksi kulujen seuraamisesta tekee niiden jyvittyminen lukuisiin pienempiin menoeriin, ja mahdolliset palveluiden liitännäiskulut jotka eivät näy yksittäisen palvelun hintalapulla.
Pääsääntöisesti pilviresurssien pystyttäjä ei ole sama henkilö, joka maksaa ympäristön kulut. Yksittäisen tekijän insentiivinä valitettavan harvoin on miettiä perustettavista resursseista syntyviä välittömiä ja välillisiä kuluja, silloin kun tavaraa on tarkoitus saada kovaan ajoon. Eikä tekijällä välttämättä ole kokemusta ympäristön kulutuksen arvioinnista.
Muutamia yleisiä ongelmia:

• Pilviresursseja pystytetään, mutta tarpeettomia resursseja ei poisteta. Vanhaa tavaraa jää olemaan, ja ilmaan jää leijumaan epävarmuus siitä mitkä niistä ovat enää välttämättömiä.
  
  
• Pilvialustan palveluita ei käytetä tavalla joka on kustannustehokasta ja keskitettyä. Joitakin resursseja provisioidaan tarpeettoman monta kertaa, vaikka vähemmälläkin pärjäisi oikein hyvin. - Ongelmien lyhytnäköinen ratkominen. Ongelmat korjataan liian usein nopeasti, ei kunnolla.
  Pilviympäristöä tulisi aina miettiä kokonaisuutena, jossa on hyödynnetty mahdollisuudet keskitettyjen palveluiden (esimerkiksi verkkoarkitehtuuri, sovelluksien yhteiset palvelut) käytössä turhien resurssien perustamisen estämiseksi. Hyvin mietitty ja suunniteltu alustakokonaisuus torjuu useimpia yllättäviin kuluihin liittyviä ongelmia. Suunnittelun huomiointi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa vähentää kitkaa muutoksiin myöhemmin ja johtaa edullisempiin pilvikuluihin koko elinkaaren aikana. Orgaanisesti ilman riittävää koordinointia ja suunnitelmallisuutta syntyvä ympäristö taas ei.
  
  

Mitä keinoja meillä on kulujen pitämiseen kurissa?

• Pilvialustan budjettirajojen käyttö. Tyypillistä on, että käyttö ja kustannukset lisääntyvät käsi kädessä, mutta rajojen ylittämisen tulee herättää hieman pohdintaa siitä, onko kasvu ollut tarkoituksenmukaista.
  
  
• Kulutuspoikkeaminen tunnustaminen automaattisilla työkaluilla ja silmämääräisesti. Säännöllinen seuranta ja pelkästään jo silmämääräisellä arvioinnilla on mahdollista tunnistaa tarpeettomia menoeriä.
  
  
• Hyvien tag -käytäntöjen luominen. Tagien käyttäminen ympäristön resurssien luokitteluun ja seurantaan mahdollistaa tehokkaampaa kuluerottelua ja auttaa hallinnassa.
  
  
• Ympäristöjen hallittu ja suunniteltu perustaminen. Tarkoituksenmukainen ympäristöjen käyttö ja perustaminen säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä ja auttaa karsimaan tarpeettomien resurssien syntymistä.
  
  
• Vanhentuneiden resurssien ottaminen pois käytöstä ja siivoaminen aktiivisesti. Tontti on helpompi pitää siistissä hallinnassa, kun siellä on vähemmän tavaraa.
  
  
• Säästöohjelmien käyttö missä mahdollista.
  
  
• Jatkuva kulujen muutoksen seuranta mahdollistaa ongelmien tunnistamisen aikaisessa vaiheessa.
  Osaavan silmäparin ja kumppanin hyödyntäminen ympäristön pitkäjänteisessä suunnittelussa vähentää tarpeettomia kuluja kaikkien vuosien aikana, joina ympäristö on käytössä. Vähänkään isommissa ympäristöissä pienikin määrä työtä voi säästää jopa tuhansia euroja kuukaudessa.
  

Teemu Ala-Järvenpää
Cloud Specialist