Viikon konsulttikysymys: Mitä hyötyä on DevOps -toimintamallista?

Webscale Oy • 3. maaliskuuta 2021

Mitä hyötyä on DevOps -toimintamallista?

Helppo kysymys, mutta laaja ja monitahoinen aihe – kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. DevOps käsitteenä nimittäin ei tarkoita mitään tiettyä työkalua, tiimiä, toimintatapaa tai muuta sellaista. DevOps on ennemminkin ajattelutapa – ideologia, joka lähtee liikkeelle ohjelmistokehityksen ja koko organisaation kulttuurista, eli tavasta tehdä asioita, ja vaikuttaa kaikkeen tekemiseen mikä ohjelmistokehitykseen liittyy, myös bisnespuolella.

DevOps-toimintamallin perusideana on siirtyä laajoista, harvoin (esimerkiksi kerran tai kaksi vuodessa) tehtävistä tuotantoonvienneistä pieniin hallittuihin asennuksiin joita tehdään parhaimmillaan useita kertoja päivässä, tarpeen mukaan. Jotta tämä onnistuisi, pitää viimekädessä koko organisaation bisneksestä ja vaatimusmäärittelystä prosesseihin, järjestelmäarkkitehtuuriin, infrastruktuuriin ja varsinaiseen ohjelmistokehitykseen ja testaukseen tukea ketterää DevOps-pohjaista toimintamallia.

Monesti DevOpsin ajatellaan liittyvän pelkästään asennusten ja vastaavien prosessien automatisointiin jollain tähän sopivalla työkalulla. Tämä on kuitenkin vain yksi vähimmäisvaatimuksista DevOps-toimintamallin mukaiselle ohjelmistokehitykselle. Onnistunut DevOps-hanke vaatii koko organisaation tuen. Parhaimmillaan näin voidaan saavuttaa merkittävää tehokkuutta koko ohjelmistokehitysprosessissa:

  • Tuotantoonviehteihin liittyvän riskin parempi hallinta. Kun muutoksia viedään tuotantoon pieninä hallittuina kokonaisuuksina täysin automatisoidusti, asennuksiin liittyvät riskit pysyvät myös pieninä ja voidaan hallita paremmin. Jos tuotannossa havaitaan ongelmia, niiden korjaus onnistuu myös helpommin, kun asennukset on pitkälle automatisoitu.
  • Uudet ominaisuudet käyttöön nopeasti. Kun tuotantoonvientejä tehdään usein, myös liiketoiminnalle tärkeiden uusien ominaisuuksien saaminen käyttöön nopeutuu.
  • Parempi näkyvyys koko ohjelmistokehityksen elinkaareen. DevOps-mallin keskeinen tavoite on pystyä myös mittaamaan kehitysprosessin eri vaiheita, ja näin puuttumaan mahdollisiin ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa.

Yllä on listattu vain muutamia ajatuksia DevOps-mallin hyödyistä. Käytännössä DevOps-mallin noudattaminen on vähimmäisvaatimus modernille, skaalautuvalle pilvipohjaiselle ohjelmistokehitykselle. DevOps-käytäntöjen noudattaminen myös ohjaa kokonaisuutena laadukkaampaan lopputulokseen ohjelmistokehityksessä, ja sitä kautta myös paremman lisäarvon tuottamiseen loppukäyttäjille.

Jussi Lehtiniemi
Cloud Architect, Full stack developer, konsultti.

Viimeisimmät kirjoitukset

29. tammikuuta 2026
AWS European Sovereign Cloud (EUSC) on nyt saatavilla ensimmäisellä regionilla. EUSC on erillinen kokonaisuus AWS:n tavallisesta commercial-pilvestä. Se on rakennettu tilanteisiin, joissa eurooppalainen regioni ei enää riitä, vaan vaatimukset koskevat myös palvelun operointia ja käyttöoikeuksia.
AWS Lambda durable functions
21. tammikuuta 2026
AWS julkaisi joulukuussa 2025 uuden Lambda durable functions -ominaisuuden. Tämä tuo Lambdaan pitkäkestoisen ja monivaiheisen suoritusmallin, jossa työ voidaan pilkkoa hallittaviin osiin ja suorittaa jopa vuoden ajan.
AWS DevOps Agent
8. joulukuuta 2025
AWS:n DevOps Agent on autonominen virtuaalinen on-call-tiimikaveri, joka tutkii häiriöt automaattisesti, kokoaa tilannekuvan useista järjestelmistä ja ehdottaa korjauksia keventäen SRE-tiimien kuormaa.
4. joulukuuta 2025
AWS tuo uudenlaista joustavuutta palveluihin yhdistämällä serverless-mallin ja perinteisen instanssihallinnan. Uudistus hämärtää rajaa Lambdan ja EC2:n välillä, kun funktiot voidaan ajaa valituilla instanssityypeillä AWS:n edelleen hoitaessa skaalauksen ja ylläpidon.
Lisää kirjoituksia