Konferenssipäivän tekninen kattaus oli monipuolinen. Päivän aloitti esitys aiheesta "Database driven Infrastructure as Code", jossa syvennyttiin siihen, kuinka pilvi-infrastruktuurin hallinta voi hyötyä tietokantalähtöisestä lähestymistavasta. Ratkaisun ytimessä on ajatus siitä, että infrastruktuurin tilaa ylläpidetään tietokannassa ja muutokset ajetaan automatisoidusti IaC työkaluja, kuten Terraform, hyödyntäen. Tietokantapohjainen malli mahdollistaa suuren määrän rinnakkaisia infra-muutoksia isolle käyttäjämäärälle samassa ympäristössä.

Päivän jatkuessa syvennyimme myös viime aikoina paljon esillä olleeseen EU Cloud -teemaan. Esityksessä tuotiin esiin, miten Euroopan oma pilvi-infrastruktuuri voi edistää tietosuojaa, paikallista taloutta ja tarjota ratkaisuja datan hallintaan. Aihetta käsiteltiin konkreettisemmin parityössä, jossa tutustuttiin eri EU-pohjaisten pilvipalveluiden tarjontaan. Teema herätti runsaasti kiinnostusta ja keskustelua, joka jatkui vilkkaana vielä lounaan ääressäkin.

Tekoäly oli luonnollisesti esillä ajankohtaisena ja vahvasti kiinnostusta herättävänä teemana. Generatiivista tekoälyä käsittelevä esitys tarjosi näkökulmia sen monipuolisiin hyödyntämismahdollisuuksiin eri liiketoimintaympäristöissä, ei vain sisällöntuotannossa, vaan myös esimerkiksi datan rikastamisessa.

Aiheeseen syvennyttiin teknisemmässä osuudessa "Kielimallit konepellin alla", jossa avattiin suurten kielimallien toimintaperiaatteita, arkkitehtuureja ja optimointitekniikoita. Esitys vastasi kysymyksiin, kuten miksi kielimallit ymmärtävät ja tuottavat tekstiä niin sujuvasti ja mitä tapahtuu, kun niille syötetään koodinpätkä tai luonnollisen kielen kysymys. Monelle osallistujalle tämä tarjosi uutta oivallusta ja konkreettista ymmärrystä tekoälyn toimintalogiikasta.

Iltapäivän ohjelmassa keskityttiin tietoturvan merkitykseen ja käytännön työkaluihin sen kehittämiseksi. Esityksessä korostui, kuinka tietoturvaongelmat voivat vaikuttaa laajasti muun muassa palveluiden käytettävyyteen, yrityksen maineeseen ja asiakkaiden luottamukseen.

Teorian jälkeen siirryttiin toiminnalliseen osuuteen, jossa uhkamallinnustyöpajassa rakennettiin ryhmissä konkreettisia uhkaskenaarioita ennalta valittuihin järjestelmiin. Osallistujat tutustuivat järjestelmän arkkitehtuuriin, laativat tiedonkulkua kuvaavan DFD-kaavion ja tunnistivat uhkia STRIDE-menetelmän avulla. Tämän jälkeen uhkia arvioitiin ja priorisoitiin DREAD-mallin mukaisesti ja lopuksi suunniteltiin vastatoimia havaittuihin riskeihin.

Mutta ei nämä kaksi päivää pitäneet sisällä pelkkää teknologiaa. Reissuun mahtui myös kevyempää ohjelmaa ja paljon naurua. Amazing Fiskars -kisassa pääsimme tosissaan, mutta hyvässä hengessä mittaamaan ongelmanratkaisukykyä tiimien voimin. Iltaisin pelattiin lautapelejä, kannustettiin Leijonia kisakatsomossa ja herkuteltiin hyvällä ruualla. Lauantaiaamun padel auringossa toimi erinomaisena palauttavana ohjelmana ja tapahtuman viimeisenä numerona.

Tämän tapahtuman tuomalla energialla jaksaa helposti loman alkuun saakka – ja ehkä vähän pidemmällekin.