6 asiaa, jotka on hyvä tietää vaalikoneista

Henni Heikkilä • maalisk. 28, 2023

Vaalikoneilla on Suomessa lähes 30 vuoden historia ja niitä käytetään kotimaassamme erityisen paljon. Vaalikoneilla on suuri merkitys etenkin nuorten äänestyskäyttäytymiseen ja tulevaisuudessa niiden merkityksen arvioidaan kasvavan entisestään.

Webscalella on pitkä kokemus vaalikoneiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Kokemus on tuonut myös näkemystä siitä, millainen on hyvä vaalikone ja millaisia asioita esimerkiksi vaalikysymysten laatimisessa kannattaa ottaa huomioon. Ota selvää, mitä asioita jokaisen olisi hyvä tietää vaalikoneista!

1. Vaalikoneilla on pitkä historia

Vaalikoneilla on maailmalla pitkät perinteet. Yleisradio julkaisi vaalikoneen Suomessa EU-vaalien yhteydessä vuonna 1996 eli 27 vuotta sitten. Maailman ensimmäisen verkkosivun julkaisusta oli tällöin kulunut vain 5 vuotta. Ylen pitkäaikaista toimittajaa Erkki Vihtosta pidetään vaalikoneen isänä, sillä hän keksi idean vaalikoneesta yrittäessään kehittää A-studion tuoreille nettisivuille uutta sisältöä. [Varho, 2016]

Inspiraatio syntyi vuoden 1996 Yhdysvaltain presidentinvaaleista ja CNN:n nettisivuilla olleesta interaktiivisesta kyselystä, jossa oli koostettu ehdokkaiden puheista ja mielipiteistä lyhyt kysymyspatteri. Kyselyyn vastaamalla äänestäjä sai tietää, kumpi ehdokkaista oli lähempänä omia vastauksia. Tästä poiketen A-studion vaalikoneessa pyydettiin ehdokkaita vastaamaan vaalikoneen kysymyksiin suoraan itse ja sitten verrattiin kansalaisten vastauksia ehdokkaiden vastauksiin. Tämä Vihtosen keksimä vaalikoneen perusidea on vielä tänäkin päivänä sama. Yleisradion ensimmäinen vaalikone saattoikin olla paitsi Suomen, mahdollisesti myös koko maailman ensimmäinen verkossa toimiva vaalikone. [Varho, 2016]

Ylen pilotin jälkeen muut mediat ja toimijat seurasivat ideaa nopeasti perässä. Maailman ensimmäisiin vaalikoneisiin lukeutuu myös Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin koordinoima Nuorten vaalikone. Se julkaistiin ensimmäistä kertaa myös vuonna 1996 Harava-nimellä. Nuorten vaalikone on perinteisesti koonnut yhteen nuoria koskettavia kysymyksiä ja teemoja. [Allianssi, 2023] Kiintoisa fakta on, että molemmat jo vuosikymmenten ajan vaalikoneita toteuttaneet toimijat ovat tällä hetkellä Webscalen asiakkaita. Eduskuntavaaleihin 2023 toteutetut vaalikoneet löydät Allianssin osalta täältä ja Ylen osalta täältä.

Vaalikoneiden kansainvälinen historia ulottuu vain hieman suomalaisia vaalikoneita pidemmälle. Ensimmäisenä vaalikoneena alan tutkimuksessa on nostettu Alankomaiden StemWijzer-sovellus. Se toteutettiin valtakunnallisena verkkoversiona vasta vuonna 1998, mutta printtiversio alkoi ilmestyä lehdissä jo 1980-luvun loppupuolella. [Borg & Koljonen, 2020]

2. Vaalikoneissa on hiottu prosessi

Vaalikoneiden taustalla on yleensä monien kuukausien suunnittelu- ja toteutustyö. Ennen kuin vaalikone aukeaa suurelle yleisölle, vaalikoneen tarjoaja miettii ja päättää kysymykset ja ominaisuudet, joita vaalikoneessa on. Tämän jälkeen kutsutaan ehdokkaat vastaamaan vaalikoneen kysymyksiin. Ehdokkaille on suunniteltu vaalikoneeseen oma käyttöliittymä; ehdokaskone, jossa ehdokkaat pääsevät täyttämään oman profiilin vaalikoneeseen. Webscalella ehdokkaiden apuna toimii oma ammattitaitoinen ehdokastuki, joka varmistaa vaalikoneen toimivuuden ehdokkaille. Ehdokastuen toiminnasta voit lukea lisää täällä.

Ehdokkaiden vastausajan jälkeen vaalikoneet avataan yleisölle yleensä 1-2 kuukautta ennen vaaleja. Varsinainen äänestäjille suunnattu vaalikone on kaikille näkyvä palvelu, jossa äänestäjät voivat vastata samoihin vaalikysymyksiin, mihin ehdokkaat ovat vastanneet ja löytää siten itselleen sopivan ehdokkaan.

3. Vaalikoneissa kysymyksenasettelut ovat tärkeitä

Vaalikoneen kysymyksiä laadittaessa on tärkeää huomioida kysymysten selkeä muotoilu ja kysymysten määrä. Tyypillisin virhe vaalikoneissa on liian suuri kysymysmäärä, mikä ei houkuttele ehdokkaita eikä sen enempää äänestäjiä vastaamaan vaalikoneen kysymyksiä loppuun asti. Webscalella on kokemuksen kautta opittu, että yleensä hyvä kysymysmäärä vaalikoneissa on n. 10-30 kysymystä. Webscalen seniorikonsultin Hannu-Pekka Hakamäen mukaan: “Hyvä kysymysmäärä on ehkä liian subjektiivinen, sillä esimerkiksi pikavaalikoneessa noin 10 kysymystä on hyvä määrä, mutta 20-30 on määrä, jolla saadaan esiin tarpeeksi eroja ehdokkaiden välille, kuitenkin niin että vaalikoneen täyttäminen ei ole liian työlästä tai aikaaa vievää loppukäyttäjille.”

Kysymysten lisäksi kannattaa miettiä tarkkaan myös vastausvaihtoehtojen määrää. Esimerkiksi monivalintakysymyksissä vastausvaihtoehtoja kannattaa olla maksimissaan 6-7 kappaletta.

Vaalikoneet mahdollistavat erilaisten kysymystyyppien käytön ja tällä hetkellä vakiintuneimpia kysymystyyppejä ovat kyllä/ei, monivalinta, prioriteettilista sekä Likert -asteikko. Käytetyin kysymystyyppi “Likert-asteikko” on vastausasteikko, jolla selvitetään mielipide-eroja. Vastaajat arvioivat asenneväittämiä viisiportaisella asteikolla, jonka vastausvaihtoehdot ovat esimerkiksi:

täysin eri mieltä
jokseenkin eri mieltä
ei samaa eikä eri mieltä
jokseenkin samaa mieltä
täysin samaa mieltä

Useat vaalikoneet laskevat käyttäjän ja ehdokkaan valintojen etäisyyttä toisistaan viisiportaisella asteikolla. Aluksi jokainen ehdokas on käyttäjälle yhtä sopiva, mutta etääntyy tästä sen mukaan, montako pykälää vastaukset eroavat toisistaan.

Hakamäen mukaan: “Kysymystyypeistä likert-asteikolla toteutetut väittämä -kysymykset ovat helpoin ja tutuin käyttäjille ja siksi niitä kannattaa suosia. Myös muita kysymystyyppejä voi lisätä tuomaan mielenkiintoa koneeseen (esim. monivalinta), mutta näitä ei kannata olla liikaa, sillä niihin vastaaminen on työläämpää ja vie enemmän aikaa loppukäyttäjiltä.”

Toimiva vaalikonekysymys pitää lisäksi olla helposti ymmärrettävä, jolloin se kannattaa muotoilla mahdollisimman selkeästi, ettei sitä voi tulkita usealla eri tavalla. Vaikeaselkoisuus aiheuttaa haittaa sekä ehdokkaille että konetta käyttäville äänestäjille ja molempien pitäisi pystyä ymmärtämään kysymys samalla tavalla. [Laakso, 2023] Yleensä kysymys kannattaa tiivistää mahdollisimman lyhyeksi ja ytimekkääksi. Tämän lisäksi vaalikoneissa voi usein lisätä kysymyksen yhteyteen selitteen, jossa voi avata kysymyksen taustoja vielä enemmän.

4. Vaalikoneissa suomalaiset ovat kärkikäyttäjiä

Vaalikoneita käytetään Suomessa erityisen paljon ja Suomi onkin yksi vaalikoneiden kärkimaista, kun käyttäjämäärät suhteutetaan äänioikeutettujen määrään. Vuonna 2019 pidetyissä eduskuntavaaleissa oli tarjolla 22 erilaista vaalikonetta [Borg & Koljonen, 2020] ja tämän kevään 2023 eduskuntavaaleissa on avattu myös jo lähemmäs 20 vaalikonetta.

Tampereen yliopiston politiikan tutkijat Sami Borg ja Kari Koljonen pitävät yhtenä suosion syynä suomalaista ehdokaskeskeistä vaalijärjestelmää. Suomessa on käytössä vaalijärjestelmä, jossa ehdokkaan äänestäminen on pakollista. Äänestäjä äänestää suoraan sitä henkilöä, jonka hän tahtoo saada valituksi. Tämän takia vaalikoneet ovat yleensä ehdokasvaalikoneita, jotka jäsentävät ehdokkaiden mielipiteitä ja niiden eroja. Monissa muissa maissa vaaleissa äänestetään vain puoluetta, jonka takia vaalikoneet jäsentävät puolueiden välisiä eroja. [Borg & Koljonen, 2020]

Valtakunnallisten vaalien lisäksi vaalikoneita käytetään paljon myös esimerkiksi edustajisto- tai valtuustovaaleissa. Yhdistykset, liitot ja erilaiset järjestöt kaipaavat yhä enemmän omiin vaaleihinsa avuksi vaalikoneen, joka helpottaa ehdokkaiden esittelyä äänestäjille. Webscale tarjoaakin myös pienemmille toimijoille vaalikoneen kustannustehokkaasti helppokäyttöisenä vaalikonepalveluna.

5. Vaalikoneilla on suuri merkitys nuorille

Vaalikoneilla on tutkitusti suuri merkitys erityisesti nuorten äänestyskäyttäytymiseen. Vaalikoneet aktivoivat nuoria äänestämään ja vaikuttavat nuorten ehdokasvalintoihin. Tampereen yliopiston politiikan tutkijoiden Sami Borgin ja Kari Koljosen tekemän tutkimuksen mukaan vaalikoneet ovat suomalaisnuorten tärkein äänestyspäätösten tietolähde. [Borg & Koljonen, 2020]

Borgin ja Koljosen Käyttöliittymä vaaleihin -tutkimuksessa selvitetään vaalikoneiden käyttöä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa sekä vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Tutkimuksen mukaan “alle 30-vuotiaista vastaajista joka toinen katsoi, että vaalikoneet olivat lisänneet heidän kiinnostustaan äänestämiseen ja yli puolet heistä sanoi, että vaalikoneiden ehdokassuositukset olivat vaikuttaneet omaan äänestyspäätökseen.” Lähes puolet (47 %) nuorista äänestäneistä kertoi vaalikoneiden vaikuttaneen ratkaisevasti tai melko paljon omaan puoluevalintaan ja jopa 69 prosenttia oli sitä mieltä, että vaalikoneilta saaduilla tiedoilla oli ollut hyvin tai melko tärkeä merkitys siihen, ketä äänesti vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. [Borg & Koljonen, 2020]

Ylen teettämästä vaalisisältöjen vaikuttavuutta vuoden 2021 kuntavaaleissa tutkivasta tutkimuksesta käy ilmi, että 61 prosenttia 18–29-vuotiaista suomalaisista kertoo etsineensä Ylen sisällöistä tietoa vaaleista ja 44 % sai Ylen vaalikoneesta apua ehdokkaan valinnassa. [Ylen tiedote, 2021]

Vuoden 2021 kuntavaaleissa Ylen vaalikonetta käytti 77 % nuorista. [Ylen tiedote, 2021] Nuoret käyttävät siis tutkitusti vaalikoneita eniten. Nuorten ja opiskelijoiden lisäksi vaalikoneista ovat eniten hyötyneet väestöryhmät, joiden into osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan on keskimääräistä vähäisempää. Tällaisia ryhmiä ovat tutkijoiden Borg ja Koljonen mukaan matalammin koulutetut ja työttömät. [Borg & Koljonen, 2020]

6. Vaalikoneet kehittyvät tulevaisuudessa

Tulevaisuudessa yhä useampi, nuori tai vanha, hakee itselleen sopivia ehdokkaita vaalikoneiden avulla. Näin ollen vaalikoneiden merkitys ja vaikutus äänestyskäyttäytymiseen tulee kasvamaan entisestään. Todennäköisesti vaalikoneet ovat tulevaisuudessa myös entistä monipuolisempia. Ehdokkaat tulevat epäilemättä käyttämään enemmän aikaa vaalikoneiden huolelliseen täyttämiseen sekä oman monipuolisen ehdokasprofiilin luomiseen.

Vaalikoneiden tulevaisuus riippuu Tampereen yliopiston tutkijoiden mukaan paljolti median elinvoimaisuudesta. Mikäli median resurssit kutistuvat, vaalikoneidenkin kehitys voi pysähtyä ja journalismi voi taantua tulosten referoinniksi. Vaalikonekysymykset ovat olleet tähän mennessä pääosin relevantteja ja tarjonneet äänestäjille apua äänestämistä koskeviin valintoihin, mutta tulevaisuutta saattaa myös uhata kysymyksenasettelujen motiivien hämärtyminen. Tutkijat eivät poissulje sitä, että tulevaisuuden vaalikoneissa painottuisivat politiikkakysymysten sijaan esimerkiksi viihdyttävät kysymykset ja oheissisällöt, joiden avulla saataisiin nostettua vaalikoneiden kävijämääriä. [Borg & Koljonen, 2020]